Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Metsissä on kiinni enemmän rahaa kuin pörssissä

17.02.2021

Metsissä on kiinni enemmän rahaa kuin pörssissä: ”En näe sellaisia riskejä, että metsätilojen kauppamäärät tai hinnat putoavat”, sanoo alan ekspertti

17.2.2021 04:30

Kasvua. Viime vuonna metsien kasvu oli noin 108 miljoonaa kuutiometriä.

Metsätilojen hintojen nousu jatkuu ja jopa kiihtyy, koska nollakorkojen takia yhä useampi sijoittaja hakee tuottonsa metsästä.

Lukuaika noin 3 min

Suurista metsänomistajista Tornator viesti vuonna 2015, ettei Suomesta kannata ostaa enää aariakaan. Metsätilojen hintakuplasta on puhuttu vuosia, mutta niiden kysyntä ylittää yhä tarjonnan.

”Metsätilojen hintojen on sanottu olevan pilvissä jo vuosia. Silti niiden hintakehitys on ollut tasaisen nousevaa ja viime vuosina jopa kiihtyvää”, summaa Suomen Sijoitusmetsät Oy:n perustajaosakas Mika Venho.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo, että jokseenkin kaikki muuttujat tukevat metsätilojen hintaa. Sahatavaran kysyntä vahvistuu, sellun hinta nousee ja puukauppa käy.

”Puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti 2020-luvulla. Niiden globaalin kysynnän arvo on ollut lähes 600 miljardia euroa, mutta vuotuisen kysynnän arvon ennustetaan nousevan jo noin 800 miljardiin euroon vuonna 2030”, Hakkarainen kertoo.

Hakkaraisen mukaan Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren jätti-investointi Kemin uuteen sellutehtaaseen vahvistaa uskoa omistaa ja ostaa metsää.

Metsäomistajat

Yksityishenkilöt omistavat 10,5 miljoonaa hehtaaria eli noin 60 prosenttia metsämaasta. He tekevät noin 100 000 puukauppaa vuodessa.

Yksityishenkilöt hallitsevat puuston kasvusta noin 70 prosentin osuutta ja teollisuudelle myydystä puusta noin 80 prosentin siivua.

Metsänomistajista suurin on valtio noin neljällä miljoonalla hehtaarilla. Lisäksi metsää omistavat osakeyhtiöt, kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät.

Yksityishenkilöiden omistamista metsistä valtaosa sijaitsee rehevillä mailla Etelä-Suomessa. Valtion metsät ovat pääosin pohjoisen karuilla mailla.

Viidenkymmenen suurimman metsänomistajan listalla pienin omistuksen pinta-ala on 1 462 hehtaaria. Perhemetsätilat ovat Suomessa keskimäärin 32 hehtaarin kokoisia.

Metsissä enemmän rahaa kuin pörssissä

Luvut ovat suuria, sillä Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on yli 630 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Asiantuntijat laskevat, että metsissä on enemmän rahaa kiinni kuin Helsingin pörssissä konsanaan.

Boston Consulting Group laski viime kesänä, että Suomen metsien arvo olisi jopa 510 miljardia euroa. Laskelma sisältää sosiaaliset arvot ja ympäristöarvot, jolloin metsän arvo hehtaaria kohden olisi noin 3–7 kertaa suurempi kuin pelkkä talousmetsästä saatava hinta.

Metsäsijoittajia palveleva Suomen Sijoitusmetsät Oy laskee indeksistään, että viime vuonna metsäkiinteistöjen hinnat nousivat julkisissa kaupoissa peräti 7,3 prosenttia.

”Metsäsijoitus tuottaa noin neljä prosenttia vuodessa. Tästäkin syystä rahastokysyntä jatkuu, ja samalla markkinat muuttuvat ammattimaisemmiksi”, Venho uskoo.

Matala korkotaso ja osakkeiden korkeat arvostukset lisäävät reaaliomaisuuden kuten metsärahastojen kysyntää, mutta kyse on muustakin.

”Metsäteollisuuden lopputuotteiden hyvät pitkän aikavälin kysyntänäkymät pitävät metsän kiinnostavana sijoituskohteena”, arvioi UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangas.

Hintojen nousutahdista eri näkemyksiä

Maanmittauslaitos laskee, että metsätilojen keskimääräinen hehtaarihinta nousi vuodessa yli kolme prosenttia.

”En näe sellaisia riskejä, että metsätilojen kauppamäärät tai hinnat putoavat. Ruotsissa hinnat ovat vielä korkeampia”, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä.

Suomen Sijoitusmetsät Oy kertoo korkeammasta hehtaarihintojen noususta. Sen mukaan pelkät keskimääräiset kauppahinnat eivät kerro koko totuutta, koska kauppojen painopiste on siirtynyt kalliista etelästä kohti edullisempaa pohjoista.

”Meidän indeksissämme alueellisen painopisteen muutos on eliminoitu. Lapissa metsähehtaarista maksetaan alle kaksi tonnia ja eteläisessä Suomessa yli kuusi tonnia”, Venho taustoittaa.

Tilastot kertovat, että erityisesti pinta-alaltaan suurten metsätilojen hinnat nousevat. Niitä tulee tarjolle vähän, ja juuri ne kiinnostavat ammattimaisia ostajia.

Metsärahastoilla hinkua tehdä kauppaa

Metsärahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on vahvaa. Viime vuonna metsätilakaupoissa saavutettiin uusi ennätys sekä kauppamäärissä että -arvoissa.

Rahastoja kiinnostavat yli 100 000 euroa maksavat metsätilat. Niistä maksetaan Venhon mukaan lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin alle 100 000 euroa maksavista tiloista.

”Vaikka toisin väitetään, rahastot hoitavat metsiään paremmin kuin keskimääräinen yksityismetsänomistaja. Möröt ovat aivan muualla kuin rahastoissa”, Venho sanoo.

Metsät tunteva OP on jopa arvioinut, että noin viidennestä Suomen metsistä ei ole hoidettu kymmeniin vuosiin. Tästäkin syystä metsissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Maanmittauslaitos kertoo, että yli kahden hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin yli 4700. Se on uusi ennätys.

Maanmittauslaitoksen Ärölä kertoo, että rahastot ostavat nyt metsää myös Lapista. Aiemmin ne ovat olleet ostoksilla Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

”Metsätilojen hinnat ovat pitkään nousseet muutaman prosentin vuosivauhtia. Ostajia riittää ja myyjien puolella tilanne on se, että metsätiloja kaupataan verkossa jopa ilman sen tarkempia tietoja”, Ärölä tiivistää.

Ärölän mukaan tilanne on pahimmillaan se, että amatöörit sekä ostavat että myyvät.

 -Kauppalehti 17.2.2021

17.02.2021Metsissä on kiinni enemmän rahaa kuin pörssissä
05.10.2017PTT: Puun kysyntä kasvaa - puukaupat vilkastuvat
24.02.2017Metsän tuotoissa hurjat erot!
12.01.2016Klapikeisarin 4. noutopiste Perhoon
11.06.2013Metsäuutisia